Partyyyy....?

Uusivuosi saapuu ja juhliin pitäisi mennä.

Ehkä kaikki pahin osa kaikissa juhlapyhissä sun muissa ujojen kannalta on just ne juhlat. Eihän se tarkoita että jos on ujo, niin ei kutsuttaisi juhliin mutta on se nyt ilmiselvää että jos oma tuttavapiiri on kovin kapea niin ovat myös vaihtoehdot juhlien suhteen. Itselläni vaihtoehtoja on aina keskimäärin nollasta kahteen. 2 on siis jo harvinaisuus, 0 paljon yleisempi.

Se hyvä puoli lapsena olemisessa on, että yleensä kutsun juhliin saa vanhempien kautta, menee niin sanotusti vanavedessä. Mutta mitä hienoa siinä on, jos joutuu vieraiden keskellä erittäin kiusaantuneeseen "en tunne ketään & käyttäydyn kuin urpo" tunnelmaan? Mieluiten viettäisin juhlia kavereiden kesken, mutta sitä vaihtoehtoa ei kovin usein ole.

Eikä se edes tarkoita, etteikö olisi kavereita! Mutta jos on vain vaivaiset yksi tai kaksi ystävää niin todennäköisyys jäädä yksin juhliaan juhlimaan on pirun suuri. Eikä kyse ole mistään lemppaamisesta tms. vaan ihan vain entä jos nämä vähäiset kaverit ovat saaneet kutsun jonnekkin? Ehkä suvun yhteisiin juhliin? Edellä mainittuihin ystäväperheiden pippaloihin?

Vaikka kuinka viihdyn yksin niin jok'ikisenä juhlapäivänä olo on aika ontto, jos viettää sitä kotona ilman sen suurempaa joukkoa. Yleensä mieliala käy tosi alhaalla. Jotenkin tuntuu typerälle että miksi näin, sehän on vain yksi ylimääräinen vapaapäivä? Päivä siinä missä muutkin?

Yksin olo ei tunnu ikinä pahalta, jos on muita vaihtoehtoja. Huono fiilis tulee siitä, jos vaihtoehtoja ei ole, jos on yksin pakosta eikä omasta tahdosta. Toisinaan hyvän olon pilaa jo se kun alkaa miettimään olisiko voinut olla muualla - usein ei olisi.

Jos saa kutsun juhliin niin kannattaa mennä, vaikka ei kuinka huvittaisi sillä hetkellä. Vaikka kuinka näissä juhlissa olisi ahdistavaa, vaikka miten paljon viihtyisämpää olisi ollut kotona. Se on kuitenkin vain se yksi ilta, yksi ilta joka todennäköisesti takaa sen, että saat kutsun toistekin ja pitää huolen siitä, että tunnet vielä olevasi kykenevä ihmisten maailmaan. Vähän kuin urheillessa; sillä hetkellä se saattaa tuntua puhtaalta tuskalta mutta ai että sitä tunnetta sen jälkeen!

Yleensä kyllä juhlissa on mukavaa, varsinkin jos kyseessä on oikeasti juhlat eivätkä pelkät kahvin kittajaiset. Minä ainakin aion kuluttaa uuden vuoden vaihteen juhlissa, joiden kutsu ei edes ollut osoitettu suoraan minulle.

 Ainakin olen tehnyt jotain.